Tervetuloa
Tervetuloa
28.4.2017 Työnhakuboosteri

Työpaikan saaminen on aina juhlimisen arvoinen asia

Työllistymistarinat-tilaisuudessa huhtikuussa kuulimme  kuusi kannustavaa työllistymistarinaa ja lukuisan määrän käytännönläheisiä vinkkejä, miten työnhausta voi tehdä oman onnistumistarinansa.

Marjut Hallavo. Kuva Sointu Högström

 

Sisäinen pakko muutosvoimana

Marjut Hallavo työskentelee nykyään Suomen Ekonomien uravalmentajana. Taakse jäi pitkä työura taloushallinnossa, HR-tehtävissä ja yrittäjänä, kun Hallavo alkoi 58-vuotiaana etsiä uutta paikkaansa työelämässä. Tavoitteena oli löytää työympäristö, jossa sai tehdä työtä ihmisten parissa. Aikaa tavoitteen saavuttamiseen kului 1,3 vuotta.

– Pidin työnhaun tavoitteeni koko ajan kirkkaana mielessä. Uskoin, että tekevälle löytyy aina töitä, vaikka ympäristön paine ikäiselleni työnhakijalle olikin suuri, kertoo Marjut Hallavo.

Keinoja työnhaun motivaation ylläpitämiseksi on monia, eikä kaiken tarvitse liittyä juuri työnhakuun. Hallavo etsiytyi myönteisten ihmisten seuraan, teki omia mentaaliharjoituksia, osallistui aktiivisesti Työnhakuboosterin pienryhmätoimintaan, laulatti vanhuksia vapaaehtoistyöntekijänä ja pelasi golfia.

– Sain nykyisen työpaikkani onnellisten perhetapahtumien vuoksi. Bongasin raskaana olevan työntekijän, soitin hänen pomolleen ja lähetin CV:n. Sijaisjärjestelyistä oli ehditty jo sopia, mutta viiden kuukauden jälkeen minua pyydettiin töihin, sillä sijaiseksi palkattu oli jäämässä vuorostaan äitiyslomalle, muistelee Marjut Hallavo.
Pätkätyöstä vakituiseksi

Useat määräaikaiset työsuhteet voivat käydä rasitteeksi työnhaussa, sillä työnantajalla voi herätä epäilys työnhakijan viihtyvyydestä työssä. Näin kävi VTT Expert Services OY:n markkinointisuunnittelija Mervi Sevulalle, vaikka hän kokikin, että oli edennyt urallaan pätkätöistä huolimatta. Sopiva työpaikka kuitenkin lopulta löytyi työvoimahallinnon sivujen kautta.

Mervi Sevula.Kuva Sointu Högström

 

– Harkitsin jo alan vaihtoa, jotta voisin saada joskus vakituisen työn. Jos olet joskus tehnyt markkinointipäällikön tehtäviä, ei sinua enää kutsuta assistentin haastatteluun, miettii Mervi Sevula.

Työnhakuboosteri toimii monelle kimmokkeena löytää työpaikka ja pitää yllä työnhaun kipinää. Vertaisryhmässä saa sparrausta ja tukea esimerkiksi CV:n tekoon. Rekrytointiprosessit voivat kestää 3-4 kuukautta, mikä vaatii pitkää pinnaa. Moni työnhakija kokeekin, että ryhmässä toimiminen selkeyttää omia uratavoitteitaan sekä auttaa itsetutkiskelussa ja omien vahvuuksien kartoittamisessa.

 
Kun työkaverit katoavat ympäriltä

Anna-Maarit Välkki sai huomata, että nuoremmat it-alan kollegat lähtivät nopeasti Anttilan konkurssipesästä. Vaikka hän teki omasta työnhaustaan projektin, jossa lukuisat työhakemukset rytmittivät päivää, alkoi hän kaivata muiden ihmisten tukea ja seuraa.

– Aloin miettiä, mitä sellaista hyvää voin tehdä tänään, mikä vie työllistymistäni eteenpäin huomenna. Aina ei tarvitse olla niin hirveen pinkee ja ehdoton, toteaa Anna-Maarit Välkki.

Välkille Työnhakuboosteri toi niitä kaivattuja ”työkavereita” takaisin, joiden kanssa saattoi jutella menneen viikon tapahtumista. Lisäpotkua työnhakuun antoivat Työnhakuveturin asiantuntijaluennot, LinkedIn-koulutukset ja CV-työpajat.

– Ikäsyrjinnälle ei kannata antaa periksi, sillä moni suuri yritys on kiinnostunut kokemuksesta. Tärkeintä on ymmärtää, että jos työnhaku ei onnistu yhdellä tavalla, jotain täytyy muuttaa hakutavoissa, painottaa Anna-Maarit Välkki.

 
Soitto firmasta voi tulla vuoden päästä

Omaan intuitioon ja kiinnostuksen kohteisiin kannattaa luottaa työnhaussa – tiettyyn pisteeseen asti. Jos lähettää kymmeniä hakemuksia aina samanlaisiin työpaikkoihin ja käy haastattelussa vain testauttamassa itseään, voi työnhaku jäädä tuloksettomaksi.

Joskus valintojen tekeminen ja omien vahvuuksien tunnistaminen on vaikeaa ilman ulkopuolisen apua. Marja Saarentaus sai sparrausta liiton uraneuvojalta ja Työnhakuboosterista, jossa hän toimi myös ohjaajana työllistymiseensä asti.

Marja Saarentaus. Kuva Sointu Högström

 

– Ansioluettelon sparrauksesta on hyötyä myös pitkällä aikavälillä, sillä soitto firmasta voi tulla vaikka vuoden päästä työhakemuksen jälkeen, sanoo Marja Saarentaus.

Jopa 80 % boosterilaisten saamista työpaikoista ovat olleet piilotyöpaikkoja, lähinnä pk-yrityksissä. Erityisesti sijaiset palkataan ohi avointen rekrytointiprosessien – tuttavan kautta.

Merja Saarentaus opiskeli työnhaun aikana mm. psykologiaa, mitä hän pystyi hyödyntämään työnhaussaan. Osaamisen kehittämisestä työnhaun aikana onkin hyötyä ammatillisen osaamisen, verkottumisen ja jaksamisen kannalta.
Osaamisesta on pidettävä huolta

Pitkään samassa paikassa työskennellyt voi jäädä tyhjän päälle, kun irtisanominen osuu kohdalle. Tämän koki karvaasti Thomas Riska, joka etsi aktiivisesti työtä 3,5 vuotta ennen kuin pääsi työn syrjään kiinni.

Thomas Riska. Kuva Sointu Högström

 

– Osaamisen kehittämiselle ei ollut aluksi aikaa, kun hain niin aktiivisesti töitä. Kun ymmärsin virheajatteluni, päätin hakea ammattikorkeakouluun opiskelemaan. Vanha osaamiseni kaipasi päivittämistä, kertoo Thomas Riska.

Käännekohdaksi Riskan työnhaussa muodostui Walk for Jobs -rekrytointitapahtuma. Kävelyhaastattelujen ja yritystapaamisten aikana Riska sai kuulla avoimesta työpaikasta, johon hän laittoi heti hakemuksen. Aikaa ehti kulua noin 3-4 kuukautta, kunnes tuli puhelu: ”Vieläkö sinä olisit halunnut tulla töihin?”

 
Ikuinen liike työn ja työnhaun välillä

Enää ei ole olemassa elinikäisiä työpaikkoja. Työssäolosta ja työnhausta on tullut pysyvä, joskin vaihteleva prosessi. On osattava myydä itseään työmarkkinoilla, on tiedettävä mitä haluaa tehdä ja hankkia sitä varten päivitettyä osaamista.

Katja Kavilo kuvaa työuraansa ”fantasiapizzaksi”, sillä hän on aina seilannut projektista toiseen. Alan vaihtajana hän halusi testata, toimisiko ”aikuisten taksvärkki” työnhaussa, mutta totesi, ettei työelämä jousta riittävästi.

– ”En hae työpaikkaa, mitä en halua” -asenteesta oli vaikea päästä irti. Boosteritoiminnassa tällainen seniori-TET-vaihe kuitenkin toimi hyvin aikuistumisriittinä, ja välillä huononkin olon jälkeen tunsi iloa yhteisistä palavereista, kuvaa Katja Kavilo.

Provisiopalkkaisen työpaikan saanti ei tuntunut Kavilosta alkuun unelmatyöpaikalta, mutta asioita on hyvä katsoa uusin silmin. Työnhakutavoista kannattaa tehdä rutiinia, sillä työnhakutilanne saattaa toistua useankin kerran työuran aikana.

 

 

Sointu Högström

Viestintävastaava Helsingin Insinöörit HI ry:ssä.

< TAKAISIN ARTIKKELEIHIN

UUSIMMAT ARTIKKELIT