Tervetuloa
Tervetuloa
29.1.2019 Työnhakuveturi

Milloin työnhakijan kannattaa soittaa rekrytoijalle?

Työnhakijoita neuvotaan usein soittamaan rekrytoijalle työpaikkaa tavoitellessa. Mutta pitäisikö soitto tehdä ennen vai jälkeen hakemuksen jättämisen? Muun muassa tähän pohdittiin vastausta Työnhakuveturin rekrytointipaneelissa.

Soita rekrytoijalle ennen kuin lähetät hakemuksen, ohjeisti valtaosa rekrytointikonsulteista koostuneesta paneelijoukosta tammikuussa Akavatalossa Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa.

– Soita ennen kuin lähetät hakemuksen, mutta mieti, mitä oikeasti haluat kysyä! Välillä näissä puheluissa tulee niin hyviä kysymyksiä, että konsultti kiinnostuu heti ja alkaa tiedustella soittajalta tarkentavia kysymyksiä ja ottaa nimen ylös. Hakemuksen lähettämisen jälkeen soitosta ei enää niin paljon ole iloa, koska kaikki hakemukset takuulla luetaan, rohkaisi Kari Hausen.

Ville Lappi totesi, ettei aivan ymmärrä ohjetta: “aina pitää soittaa”.

– Palvelualalla olemme eli aina saa soittaa, mutta ei kukaan kirjaa ylös, että nämä 99 soittivat ja nuo kymmenen eivät. Hakijalla pitää olla puhelussa olennaista kysyttävää.

Soittamalla voi kätevästi saada lisätietoa, joka auttaa juuri kyseiseen työpaikkaan optimoidun CV:n ja hakemuksen laadinnassa, huomautti Mika Palmio.

Suorahaku – ei avoimia hakemuksia sähköpostiin

Rekrykonsultit painottavat tänä päivänä suorahaun ja piilotyöpaikkojen merkitystä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että moni paikoista ei tule julkisesti hakuun, vaan yritykset etsivät tai etsityttävät sopivia tekijöitä ilman laajaa hakurumbaa.

Miten siis valmistella omat asetelmansa sellaisiksi, ettei oma osaaminen mene ohi headhunterien silmien? Yksi tärppi on verkkosivu suorahakuyritykset.fi, jonne on listattu toistasataa suorarekrytointia Suomessa harjoittavaa konsulttiyritystä.

– Sivustolta kun poimii suuruusjärjestyksessä vaikka 20-30 konsulttifirmaa ja käy jättämässä avoimen hakemuksen ja CV:n jokaiseen, niin kattavuus alkaa olla aika lähellä sataa prosenttia, Hausen kertoi.

Johanna Lipponen muistutti olennaisesta asiasta: avoimet hakemukset tulee nykyään GDPR:n eli EU:n tietosuoja-asetuksen takia aina jättää konsulttien tai yritysten omien linkkien kautta niiden järjestelmiin, koska sähköpostitse tulleita hakemuksia ei enää saa säilyttää pitkiä aikoja.

LinkedIn – mitä siellä kannattaa kertoa?

LinkedIniä käyttävät käytännössä kaikki rekrytointikonsultit. Mikä LinkedInissä kiinnittää huomion ja mihin kannattaa satsata?

Profiilin kannattaa olla englanninkielinen, koska monet hauista toteutetaan englanniksi, Hausen totesi.

Vaikka yritys toimisi Suomessa, saattaa sen HR-osasto olla vaikkapa Ruotsissa, ja siksi englanti on turvallisempi valinta – pois lukien henkilöillä, joiden ammatillinen osaaminen perustuu vahvasti suomen kieleen, täydensi Alexandra Kymäläinen.

– Itse teen joskus jopa hakuja sanayhdistelmillä ”Looking for new opportunities” tai ”Etsimässä uusia haasteita”, Lappi paljasti.

Sanna Krögerin mielestä kyseisiä lauseita ei kuitenkaan ole välttämättä tarpeen listata omassa “biossa” eli profiilin esittelyosiossa, kunhan halu uusiin haasteisiin tulee profiilissa selkeästi ilmi muualta. Tällöin biossa voi korostaa ammatillista orientoitumista.

CV: Ei kuvia kissasta

Lipponen totesi ansioluettelon olevan myyntitermein työnhakijan käyntikortti, jolla pyydetään tapaamista eli haastattelukutsua. Olennaista on osata pukea oma osaaminen sanoiksi – rekrytoijan työpöydällä ei ole kristallipalloa, joka kertoisi jotain sellaista, mitä ansioluettelossa ei ole mainittu. Ja toisaalta: CV:ssä valehtelusta jää aina kiinni, ennemmin tai myöhemmin.

– Netissä on satoja CV-mallipohjia, mutta sisällön faktat ovat aina muotoa tärkeämpiä. Välillä näkee jippoyrityksiä, joissa ansioluetteloon on lisätty huomion saamiseksi kissankuvia tai paljon värejä, mutta minusta ne eivät ammatilliseen viestiin kuulu, sanoi Kröger.

Ellei toisin ole ohjeistettu, tulisi hakemus ja CV laatia sillä kielellä, jolla työpaikkailmoitus on jätetty. Mutta pitäisikö CV tuunata erikseen jokaiseen hakemukseen?

– CV:ssä kannattaa ainakin nostaa parhaiten näkyville se kokemus, joka on haetun tehtävän kannalta olennaisin, tiivisti Kymäläinen.

Palmio kehotti listaamaan aiempien työpaikkojen lisäksi konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä töissään on saanut aikaiseksi tai mistä on ollut vastuussa.

Haastattelu – jos jännittää, kerro se

Jos kutsu haastatteluun tulee, mitä tentattavaksi mennessä tulisi huomioida? Konsulttikuusikko korosti kotiläksyjen merkitystä eli käytännössä sitä, että hakija hankkii taustatietoja kohteena olevasta yrityksestä.

Lipponen muistutti, että konsultitkin ovat vain ihmisiä, joiden tehtävänä on löytää tehtävään sopivin hakija ja myös tukea hakijoita haastattelujen aikana.

– Osa meistä on introverttejä, eikä siinä ole mitään pahaa, silloin voi kertoa esimerkiksi olevansa töissä analyyttinen. Ja jos haastattelu jännittää kauheasti, sen voi hyvin sanoa ääneen. Se vain tarkoittaa, että hakija on sydämestään mukana tilanteessa ja luultavasti myös osaa paremmin kuunnella haastattelutilanteessa kuin ekstrovertti.

Lue lisää Työnhakuveturista ja sen järjestämistä tilaisuuksista: http://www.tyonhakuveturi.fi/

 

Teksti Pekka Mäntylä Kuvat Lassi Kaaria

Mitkä ovat työnhakijan tärkeimmät ominaisuudet?

Ville Lappi, Compass Human Resources Group  

Osaaminen ja kokemus. Niistä meidän työmme suorahaussa alkaa, persoona tulee esiin vasta myöhemmin.

Johanna Lipponen, Arespartners  

Motivaatio ja kuuntelun taito haastattelussa. Älä nosta esiin vain itseäsi vaan kuuntele mitä haastattelijalla on sanottavaa, jotta osaat tuoda oman osaamisesi relevantisti esiin.

Mika Palmio, Tempro

Jatkuva halu oppia. Maailma ei ole huomenna samanlainen kuin tänään, saati sitten eilen. Tuo esiin vahvuutesi: Missä olet pirun hyvä? Kyseessä on oman osaamisen myyntityö, jossa motivoitunut hakija lentää korkeammalle ja pidemmälle.

Sanna Kröger, AIMS International Finland

Aktiivisuus: että ei jää kotiin makoilemaan, vaan on aktiivisesti mukana vaikkapa tällaisissa tapahtumissa. Opiskelu ja itsensä kehittäminen, jotta on näyttöä siitä mitä on tehnyt työttömänä ollessa.

Kari Hausen, Mercuri Urval

Energia, draivi, usko omaan osaamiseen ja itsensä tunteminen. Ne tekevät vaikutuksen.

Alexandra Kymäläinen, Target Headhunting 

Motivaatio. Se että osoittaa tuntevansa yrityksen, johon on hakemassa.

 

Vinkki: Osallistu tekoälyn peruskurssille

Tekoäly puhuttaa ja aiheuttaa työelämässä välillä pelonsekaisiakin tunteita. Rekrytointipaneelin konsultit suosittelivat Reaktorin ja Helsingin yliopiston tarjoamaa maksutonta tekoälyn peruskurssia. Tutustuminen siihen antaa peruskäsityksen tekoälystä ja siten todennäköisesti hälventää turhia huolia ja ennakkoluuloja.

Kurssi löytyy suomeksi osoitteesta www.elementsofai.com/fi

 

< TAKAISIN ARTIKKELEIHIN

UUSIMMAT ARTIKKELIT